Purjo oli lentää selälleen huomatessaan, että TET eli TyöElämään Tutustuminen voi tarkoittaa passitusta keittiöön! Hyvänen aika, ensimmäinen työtehtävä oli kahvinkeitto ja teeveden kiehauttaminen, eikä meillä ole kovin kaksista kokemusta kummastakaan. Vedenkeitin oli helppo juttu eli hanasta vettä ja virtapainikkeesta sähköä, mutta kahvin kanssa piti muistaa sen seitsemän kommervenkkiä. Keitin oli mallia tuplaongelma eli kaksi kannua, kaksi keittolevyä - ja neljä painettavaa vipstaakia. Mistä ihmeestä sitä tietää, mitä pitää painaa ja montako mittaa kahvia tarvitaan? Varmuudeksi painoimme kaikkia painikkeita ja harkitsimme pakenemista paikalta.

Onneksi yläkaapin oven sisäpuolelle oli teipattu ohje. Siitä voi päätellä, että joku muukin keittiötumpelo oli joskus joutunut samaan tilanteeseen. Vettä kannussa on 10 kupillista ja kahvia piti laittaa 11 mitallista, mutta koska laskutaitomme on hieman haparoiva, saattoi toiseen suodattimeen sujahtaa 13 ja toiseen noin 8 mitallista kahvijauhoa. Kukaan ei kuitenkaan huomannut mitään, joten hyvinhän se meni vasta-alkajiksi.

Päivän ohjelmassa oli tutustumista Viiraamoon ja sen organisaatiokaavioon. Kaikkien ylimpänä on Ylivisiiri, jolla on alaisenaan vähempiarvoisia linjavisiirejä ja näillä taas työkavereina tiimipomoja (kaaviossa se nimike oli englanniksi team inspirater) ja lopulta on liuta alamaisia, jotka tekevät ne oikeat työt. Saattaa olla, että nimikkeet ovat vielä vähän hakusessa, mutta suunnilleen noin se meni. Kaikilla on omat tärkeät työnsä, joihin me pääsemme tutustumaan huomenna. Alamaiset tekevät eniten töitä ja linjavisiirit aika vähän, mutta heillä on parhaat puhelimet, joissa on lysteimmät soittoäänet.

Vielä emme päässeet kovin paljoa töihin tutustumaan, mutta saimme istua yhdessä hys-hys-palaverissa. Se tarkoittaa sitä, että saimme olla paikalla, jos pysyimme ihan hiljaa. Se olikin epätavallisen helppoa, sillä palaverissa keskusteltiin sellaisesta äärettömän tärkeästä asiasta kuin energiaeksperttimanageriohjelma. Uskokaa tai älkää, tuo ei todellakaan ole meidän itse keksimämme sanahirviö  vaan Tärkeä Asia Viiraamossa. Se liittyy jotenkin siihen, että ihan pian saa rakentaa vain energiapihejä taloja. Niissä eletään kuin umpiotölkeissä vailla kosketusta ulkoilmaan ja niiden lämmitykseen menee ihan vähän energiaa, mutta taloihin piilotettu tietokoneohjattu anturisysteemi puolestaan kuluttaa omituisen paljon virtaa ja tekee asumisesta ihan mahdotonta sähkökatkon aikana. Tulevaisuuden talossa asuakseen pitää olla insinöörikoulutus ja vara-aggregaatti. Ja jos sattuu asumaan haja-asutusalueella ilman kunnallista viemäriverkostoliittymää, pitää lisäksi olla myös kemisti, jotta saa jätevesisysteemin toimimaan.

Mutta me siis istuimme ihan hiljaa koko palaverin ajan, vaikka meitä nauratti aika tavalla. Emme ihan koko aikaa olleet varmoja siitä, järjestettiinkö koko "palaveri" vain meidän huiputtamiseksemme vai olivatko he kaikki aikuisten oikeasti tosissaan. Ehkä se selviää huomenna.

Vaatteet valitsimme kahdella erilaisella periaatteella. Pirjo ajatteli, että jos ei voi peittää, niin kannattaa korostaa eli asunsa on riemunkirjava tunika sekä punaiset housut. Tässä vaatteessa kyllä huomataan missä tahansa. Purjo otti toisenlaisen lähtökohdan eli mietti, miten piiloutua huomaamattomaksi. Hän otti valkoisen punakoristeisen collegekangastunikan ja vihreät housut. Tässä asussa sitä sulautuu mukavasti vedenkeittimeen eikä kukaan huomaa, että unohdimme täyttää tiskikoneen. Tai emme me mitään unohtaneet, kunhan olemme sitä mieltä, että jokainen laittaa itse omat kuppinsa koneeseen. Ehkä ne odottavat siellä tiskialtaassa vielä huomenna.