Kyllä, luitte ihan oikein. Me haluamme, että olisi arki. Että olisi tavallista, tylsää, mitääntapahtumatonta rutiinioloa. Juhlalla on oma paikkansa, mutta jos koko ajan pitää poukkoilla juhlasta toiseen, muuttuu koko homma pakkopullaksi.

Siksi me olemme tänään ihan tarkoituksella tehneet oikein hitaasti kaikkia tyhmiä  ja typeriä arkiasioita. Me olemme pesseet pyykkiä kaikessa rauhassa (tai jos olemme ihan tarkkoja, niin pesukone teki varsinaisen työn, me vain tungimme pyykit koneeseen ja valitsimme oikein perusteellisen pesuohjelman siitä ilosta, että tänään ei ole kiire minnekään). Sen jälkeen me ripustimme niitä pestyjä vaatteita pitkään ja hartaasti sävy sävyyn telineeseen. Tiedättekö, kun monena päivänä on kiireissään joutunut laittamaan pyykit kuivumaan ihan missä järjestyksessä sattuu, niin on melkein riehakasta viimeinkin ripustella ensin vaaleanpunaiset, sitten violetit ja lopuksi kirjavat omille paikoilleen.

Me uskomme vahvasti, että arki pitää meidätkin kasassa. Jos on liian paljon menemistä ja juhlimista ja matkustamista, ei enää ehdi vain olemaan. Arkena ennättää lukemaan lehdestä kaikki pikku-uutisetkin, ja ehtii vaikka puoli päivää pähkäilemään, kuka oli se ikävä ihminen, joka peruutti tiistaina puolenpäivän maissa sinisen Toyotan puskurin lommoille paikallisen osuuskaupan parkkipaikalla. Jos ei ole arkea kuin ihan vähäsen, ei ehdi paneutumaan pieniin asioihin ollenkaan! Juhlatohinoissa näkee vain isot otsikot, koska on koko ajan kiire tehdä jotain muuta.

Juhlissa on mukavaa kaikki suunnitteleminen ja valmisteleminen, touhuaminen ja laittaminen. Mutta kun juhla on ohi, tulee vähän lässähtänyt olo: tässäkö tämä nyt oli. Arjen kanssa ei tule samaa ongelmaa. Vaikka olisi ollut monta päivää arkea peräkkäin, tulee uudestaan ja uudestaan eteen samoja asioita. Laittoipa miten ahkerasti tahansa ruokaa, täytyy sitä vähän ajan kuluttua tehdä uudestaan. Ja vaikka miten tiheästi keräisi lelujaan lattialta, hakeutuvat ne sinne takaisin ennen kuin ehtii selkänsä kääntää. Arki on samanlainen päivästä toiseen, rauhoittavan muuttumaton. Välillä on ihanaa, että ei tapahdu mitään ja saa tylsistyä oikein tosissaan.

Siksi me olemme tarkoituksella vältelleet hiihtolomaviikkoon kuuluvaa matkailua ja reissaamista. Me haluamme hautua täällä kotona pienessä pesässämme nauttimassa siitä, että samat rutiinit toistuvat päivästä toiseen. Mitään ei tapahdu, ja juuri siinä onkin koko jutun idea. Joskus on hyvä olla niin, ettei ole odotettavissa mitään suurta, ettei ole koko ajan hektistä menemistä ja tulemista.

Yritimme kuvaankin ottaa oikein tylsän ilmeen. Asut ovat piilo-Marimekkoa eli Pirjolla on Unikko-kankaasta ommeltu liivihame ja raitapaita, Purjolla trikootunika, jossa yhdistetty raitoja ja päärynäkangasta. Ihan kaikki kankaat ovat Sulkavalta Marimekon tehtaanmyymälästä, jopa tuo Purjon housujen musta trikoo. Tosin pitää vilkaista näitä kaksi kertaa, ennen kuin sen äkkää.