Photobucket

Tulihan se kesäinen päivä,  lämpöinen kuin lehmän henkäys. Sen kunniaksi laitoimme hellemekot eli Purjolle pikkuisen pellavaa ja paljon trikoisia kukkia, Pirjolle maailman helpoin neljän palan mekko, jossa yläosa tehdään kaksinkertaisesta kankaasta ja siihen poimutetaan kaksi helmakappaletta. Kapeat kangasnauhat voi solmia olkapäille rusetille ja viileämpänä päivänä tämän alle sopii T-paita.

Helteestä huolimatta tai ehkä juuri sen takia olemme viettäneet aikaamme kellarissa. Siellä on vuosikymmeniä muhineita varastoaarteita odottamassa innokkaita tuunaajia. Järki  tosin yrittää sanoa, että jos niitä muinaismuistoja ei ole tarvittu vaikka viiteen vuoteen, niin on aika epätodennäköistä, että niille nytkään olisi kovin tarpeellista käyttöä.

Silti olemme sinnikkäästi lajitelleet pusseista ja laatikoista putkahtelevia tavaroita. Haljennut liukuri päätyi pitkän pohdinnan jälkeen roskiin, vaikka vähän aikaan pallottelimme ajatuksella käyttää sitä alustana vaihtaessamme autoon renkaita. Sitten muistimme, että emme ryhdy moiseen puuhaan. Toinen vaihtoehto olisi käyttää sitä liukuria hätätilanteessa kakun alustana, mutta tämä mainio käyttöidea kompastui siihen, että meillä on noin sata erilaista tarjotinta juuri tätä varten säästettynä. Hyvästi siis sininen, haljennut ja repaleinen mäenlaskuväline.

Mitä tehdä viidelle kahvinkeittimelle, jotka joskus on hylätty milloin mistäkin syystä? Tai pitäisikö säästää vielä seuraavat viisi vuotta omituisia muovisia kapuloita, joiden käyttötarkoitus on epäselvä, mutta jotka voisivat ainakin teoriassa olla osa junarataa. Tosin se rata hävitettiin jo vuosia sitten sen jälkeen, kun joku astui sen päälle. Mutta voihan olla, että joku joskus jossain kysee, onkohan kenelläkään kolmea keltaista muovinpalasta, jolloin me voisimme ilahduttaa kysyjää kertomalla, että jo vain löytyy. Entä kastelukannu, jossa on ihan pieni reikä pohjassa - voihan olla, että se on tarpeen sinä päivänä, kun ehjä kannu on kadoksissa. Sitä päivää on odoteltu jo kymmenen vuotta, joten vuosi sinne tai tänne lisää. Hyllystä löytyivät myös muotilehdet kaava-arkkeineen vuodelta 1989, jokohan ne voisi ottaa uudestaan käyttöön

Meidän tarkoituksenamme oli vähentää tarpeetonta tavaraa, viedä selkeät romut roskiin ja käyttökelpoiset kierrätykseen. Päivän puurtamisen jälkeen jouduimme jälleen kerran hyväksymään sen tosiseikan, että tyhjentämisen sijaa siirsimme tavaraa pitkin varastoa paikasta toiseen. Joskus on katsottava peiliin ja sanottava ääneen se, mistä olemme pitkään olleet varsin vaiti. Me rakastamme roinaa!

Ja lisäksi me rakastamme sireenipensasta, joka tänä vuonna vaihteeksi kukkii niin runsaasti, että sitä voisi luonnehtia reheväksi.

 

Photobucket