Ihan vähän pehmeää

Lampaantalja voi olla leikisti lunta, kun poseeraamme talvitakeissamme. Ulkona on pakkasta 15 astetta, mutta sinne me olemme ihan kohta lähdössä. Nämä ovat meidän kauppatakkimme eli tällaisissa tamineissa ei kovin pitkään viitsi lumikasoissa leikkiä, mutta söpöstelyyn tällaiset ovat ihan omiaan.

Pirjolla on sininen takki, jossa on villalankakirjontaa. Se oli fleecessä jo valmiina, mutta sitä voisi tehdä itsekin: otetaan vain sopivaa, tarpeeksi paksua neulelankaa, kieputetaan sitä kankaalle ja ommellaan suoraompeleella kiinni. Pirjon takissa on lisäksi satiinikukkakoristeet ja tietysti taas tarrakiinnitys, kuten melkein kaikissa vaatteissamme. Purjolla on punainen, pallollinen takki, jossa nappien tilalla on satiiniruusut. Sellainen löytyy vielä lierihatustakin.

Näissä kun kipittelee ihmisten ilmoilla niin saa paljon ihailevia katseita! Kaiken lisäksi fleece on varmaan helpoin ommeltava materiaali: se venyy tarvittaessa, mutta ei liikaa eikä se liesty (liestyminen on sitä, että leikatusta reunasta langat purkautuvat ja siksi ne täytyy ennen ompelua huolitella ja huolittelu taas on sitä, että se reuna esim. siksakataan). Fleecevaate on helppo pukea päälle ja siihen saa ommeltua aika näyttäviäkin kuvioita. Tosin fleeceäkin on monta erilaista laatua. Kannattaa ostaa ihan oikeaa kangasta eikä halpaa torkkuhuopaa esim. Jyskistä: ne muutaman euron peitteet sopivat paremmin tiskipöydän pyyhkimiseen kuin ompeluun. Ehkä ne onkin oikeasti tarkoitettu jättiläisten keittiöön.

Ai niin, tästä söpöltä näyttämisestä vielä. Kun on kauppareissulle pukeutunut näin nätisti, niin tutustuu moniin uusiin ihmisiin. Nukke kainalossa on vähän kuin ulkoiluttaisi koiraa: kaikki nukkeihmiset haluavat pysähtyä rupattelemaan ja kertomaa omista nukeistaan ja niiden pukeutumisesta.