Oh no

Elämä on siitä kummallinen juttu, että yllätys voi lymyillä missä tahansa. Oikeastaan meidän olisi pitänyt aavistaa tämä jo varhain aamulla, kun ihailimme auringonnousua. Taivas oli niin kaunis, että varpaat menivät kippuraan. Ihan totta.

Ja vähän aikaa sitten soi puhelin: meidän kauan kaipaamamme lipasto olisi noudettavissa kaupasta. Vihdoinkin kaikki tärkeät aarteemme saavat arvoisensa säilytyspaikan. Laitamme kuvan lipastosta tännekin, kunhan ensin saamme sen kannettua kotiin asti. Siis sen lipaston. Voi olla, että kuvaamme muutaman aarteenkin.

Ilahduimme niin paljon hyvistä uutisista, että päätimme ihan pikkiriikkisen juhlia samantien. Juhlan syyksihän riittää melkein mikä tahansa: uudet talvirenkaat (niitä voi juhlia neljä kertaa, koska renkaita on neljä), onnistunut mäenlasku, keväthuollon saanut polkupyörä tai pääsiäiskoristeiden löytyminen pitkän etsinnän jälkeen. Kaapista valitsimme keväiset mekot, vaikka se aurinko menikin pilvien taakse aamuisen värikkään esityksensä jälkeen. Pirjon mekko on puuvillaa ja siinä on mansikkaisia kuvia. Lierihattu on samaa kangasta. Purjo valitsi pikkuruusuisen asun, mutta ei halunnut ottaa hattua. Kuvassa me syleilemme innoissamme koko maailmaa.

Puuvilla on siitä kurja materiaali, että se rypistyy aika helposti. Siksi näitäkin mekkoja saa olla silittämässä jokaisen käytön jälkeen. Eilen löysimme taas uuden lastenvaatekaupan, jossa ommellaan vanhoista verhoista ja kaiketi pussilakanoistakin lastenvaatteita. Siinä liiskatessamme nenäämme näyteikkunaan mietimme, että nättejähän se ovat, mutta miten hankala onkaan vettä ja likaa hylkimätön lystikäs takki tosielämän käytössä. Tai isonappinen hauska liivihame. Jaksavatko ne äidit ja isät oikeasti silittää vaatteita vähän väliä? Me kun tunnemme erään aikuisen, joka silittää vain välttämättömimmän ja on opetellut jo ostohetkellä tarkistamaan vaatteen huoltotarpeen. Vähän on kuulemma helppoa.

Tästä pohdinnasta voi päätellä, että meilläkin on kohta mallistossamme retromekkoja ja plyyssihaalareita. Niin siinä aina käy: ensin kauhistelemme ja sitten hankimme itse samanlaiset.