Photobucket

Joskus tuntuu siltä, että koko vaatevarastomme on täynnä pastellisävyisiä pitsiunelmia tai ainakin pinkkejä ja turkooseja kirkasvärisiä asuja, mutta löytyy meiltä muutakin. Pirjo halusi vaihteeksi mustaharmaan maritrikoisen vaatteen, jossa piristeenä on kirkasta punaista - ei mikään hassumpi kokonaisuus. Purjo otti tuplanallepaidan ja housut ruskeanpunaisesta trikoosta.

Me olemme tänään äärimmäisen väsyneitä, sillä meillä on oravaperhe vintissä. Ei, tämä ei nyt ole sitä sarjaa "kaikki muumit kotona" tai "intiaanit kanootissa" tai "hissi ei kulke yläkertaan asti" vaan ihan oikeita, ilkeitä oravia ihan oikean talon vintissä. Siellä ne ovat kohta mellastaneet viikon verran oikein tosissaan sen jälkeen kun estimme niitä kantamasta rakennustarpeita sieltä vintistä pesäänsä. Heittäytyivät luontokappaleet oveliksi ja muuttivat "rakennustarvikevarastoonsa" kokonaan.

Nyt me mietimme kaikenlaisia julmia tapoja päästä oravista eroon. Ehdottomasti kaikkein eniten haluaisimme kokeilla äänikarkotinta, jossa sellainen valaisimen näköinen laite päästää ääntä, jota ihminen ei kuule. Ei se tosin tehonnut aikoinaan hiiriinkään, olisikohan oravilla tarkempi kuuloaisti? Äänen kuullessaan oravat juoksisivat pois pidellen etukäpäliä korvillaan. Seuraavaksi mielenkiintoisin keino olisi minkkiloukku, jonne orava voisi mennä ja sitten me kiikuttaisimme sen autolla kauas pois metsään ja antaisimme pussillisen pähkinöitä evääksi ja kaasuttaisimme pois. 

Joka tapauksessa täällä alakerrassa tuntuu ihan siltä kuin vintissä olisi pienen armeijan verran oravia metelöimässä ja pahateossa. Eivätkä ne pikkuvintiöt edes pelkää ihmisiä, kun niitä lähtee häätämään. Kummissaan kääntelevät päätään ja jatkavat tuhoamistaan.