Photobucket

Laitoimme raitauikkarit päälle ja lähdimme uimaan. Nyt on sellainen päivä, että jotain tunteenviilennystä tarvitaan.

Eilen oli taas kerhoa, ja meille pidettiin puhuttelu. Me olemme kuulemma kiusanneet Kirveli Remuaroa irvistelemällä, ilmeilemällä ja käyttäytymällä huonosti. Meidän olisi pitänyt pyytää Kirveliltä anteeksi, mutta ensin ei suostunut Purjo ja sitten kieltäytyi Pirjo. Yhdessä kerroimme, että meidän mielestämme se kiusaaja on Kirveli.

Tämä on ottanut kaikki parhaat askartelutarvikkeet vain omaan käyttöönsä, kieltänyt yhtä Sallia valitsemasta vuorollaan kerholaulua, estänyt Purjoa syömästä eväitään sekä ottanut Marin ja Barbelin kanssa Pirjolta pois kaikki värikynät. Kirveli pyöritteli silmiään ja sanoi, että ei hän kiusaa, Pirjosta ja Purjosta vain tuntuu siltä. Hän toimii aina kaikkien muiden parhaaksi. Me olemme kuulemma päättäneet yhdessä, että meitä kiusataan, meillä on sellainen oma kuvitelma. Lopulta Kirveli lupasi jalosti, että hänelle riittää pelkkä anteeksipyyntö, kerhosta ei sentään tarvitse erottaa. Jos siis lupaamme, että muutumme ja annamme hänen päättää koko kevään ajan, mitä tehdään ja pitää ne parhaat askartelutarvikkeet. Me olemme hänen mielestään ehdottomasti pahimmat riiviöt, koska koko ajan sanomme vastaan emmekä ymmärrä, että isommat tietävät, mitä tehdään ja pienet pysyvät hiljaa ja tottelevat.

Se ei meidän mielestämme ole ihan reilu tarjous, joten anteeksi ei pyydetty. Toki me tässä voimme tunnustaa, että muutama irvistys on tullut tehtyä ja mahdollisesti se sotkuinen sormiväripurkki siihen Kirvelin tuolille ei unohtunut ihan vahingossa, mutta silti ei ole oikein, että iso ja kovaääninen saa päättää tekemiset. Salli supatti eväitä syötäessä, että yrittäkää kestää, Kirveli lähtee syksyllä eläkkeelle. Me kyllä luulemme, että Salli tarkoitti eskaria, mutta ihan sama. Pääasia, että syksyllä kiiltopaperia ja paljetteja riittää kaikille eikä vain Kirvelille.