Photobucket

Ihan kohta on aika kantaa tavarat autoon. Käytännön syistä pukeuduimme melkein samalla tavalla, sitähän ei voi koskaan tietää, jos vaikka sattuisimme epähuomiossa katoamaan. Paidat ovat samanlaiset, kuvioina kukkia ja perhosia, mutta Purjo valitsi pallolliset ja Pirjo yksiväriset housut. Niin että jos toinen eksyy, voimme näyttää toista nukkea ja sanoa, että melkein tällainen on lähtenyt omille teilleen.

Lähdön tohinassa pitää keksiä jotain tekemistä, jotta emme olisi koko ajan muiden tiellä. Löysimme blogin (nimeä emme muista), jossa kehotettiin omassa blogissa esittelemään kodin kaunein esine. Me päätimme panna vielä paremmaksi eli esittelemme kotimme kummallisimman, joskaan ei välttämättä rumimman tavaran. Tosin aika läheltä liippaa. Kuva on tuolla alalaidassa. Me emme oikein tiedä, mikä kulho tai purkki on kyseessä, mutta karmea se on. Yhteen ja samaan esineeseen on onnistuttu ymppäämään kaikki maailman kruusaus, valuvat värit, hippunen kultakoristetta, reikiä omituisiin kohtiin ja ihan hirmuinen määrä uurteita, joihin pöly pääsee kerääntymään ajatusta nopeammin.

Meillä ei ole aavistustakaan, mitä varten moinen taidenautinto on aikanaan tehty, ei ainakaan kodin käyttökelpoiseksi tarve-esineeksi. Tekijä ei halua nimeään julkisuuteen: purkin pohjassa ei ole edes nimikirjaimia. Ehkä hän järkytyi perin pohjin saatuaan tämän valmiiksi. Pysti ei ole myynnissä, sillä siihen liittyy käsittämätön tunnearvo. Se on monista yrityksistä huolimatta pysynyt ehjänä vuosikausia kestäen niin paperilennokkien maalitauluna olemisen kuin pöydän reunalla säilyttämisenkin. Sellainen sinnikkyys pitää palkita.

Ja nyt on aika lähteä reissuun. Voi olla, että nettiyhteys ei kovin hyvin toimi, joten emme uskalla luvata jokapäiväistä ajankohtaistamista. Mutta yritys tulee olemaan vimmattu. 

Photobucket