Photobucket

On tulossa synkkä ja myrskyinen yö, ukkonen on yhtäjaksoisesti kumissut kaukaa jo tunnin verran. Nyt on aivan viimeinen hetki päivittää blogia ennen kuin temmomme pistokkeita pistorasioista ja varaudumme sateeseen, rakeisiin, salamointiin ja sähkökatkoihin.

Tässä olemme uuden ystävämme Norbertin kanssa. Koska hetki on historiallinen ja Norbert arvostettu noronakkeli, laitoimme kuvaan oikein tuollaiset isot kehykset osoittaaksemme, miten paljon yhteistä potrettia arvostamme. Norbert on siis tuossa keskellä. Illan tullen on jo kylmentynyt sen verran, että ihan kevyissä asuissa emme tänne keskelle marjapensasta kiivenneet. Pirjolla on kukallinen vakosamettiliivihame ja sen alla tismalleen hameen ruusujen värinen eli vanharoosa collegepusero. Purjolla on My little pony aplikoituna collegeasuun, jonka väri on malva. Aika omituinen sävy, jossain violetin ja harmaan ja purppuran puolivälistä, mutta sointuu tähän kuvaa aika mukavasti.

Noronakkelit (latinaksi sitta canalis) ovat nakkeleiden hieman tuntemattomampi heimo, josta ei vielä ole edes  Wikipediassa tietoja. Nakkelithan ovat tavallisesti pieniä varpuslintuja, joilla on iso pää, lyhyt pyrstö ja voimakas nokka. Ne pystyvät kävelemään puuta alaspäin pää edellä. Noronakkelit ovat isokokoisempi, pää alaspäin viihtyvä hyvin rauhallinen heimo, joka viime vuosina on yleistynyt monissa pihoissa ja puutarhoissa. Hyvin usein puutarhatontut ja noronakkelit esiintyvät samoilla asuinalueilla, joskaan ei tiedetä, onko niillä samantapainen ravinto vai mahdollisesti jotain muuta yhteistä.

Ulkoisesti noronakkelit muistuttavat hyvin paljon huuhkajaa, josta syystä pikkulinnut, etenkin räkättirastaat, pysyttelevät niistä etäällä. Siksi Norbertkin on hyvin toivottu vieras marjapensaittemme äärellä, koska nyt pihassa on aika hiljaista. Ei enää räksyttele rastas läheisilleen tietoja siitä, että täällä olisi hyvät marja-apajat kun Norbert tarkkailee arvokkaana tilannetta ja näyttää siltä, että hetkenä minä hyvänsä nousee siivilleen ja sanoo pöö. Tai siis mitä nyt noronakkeleilla on tapana tehdä halutessaan pelotella muita lintuja, meillä ei ole siitä oikein havaintoa, koska toistaiseksi Norbert on tyytynyt aika tyynenä katselemaan ympärilleen.

Ai niin, tavallisesti noronakkelit asuvat metsissä, ja tuo etuliite noro tulee niistä kivien alla virtaavista piilopuroista, joiden läheisyyteen näillä linnuilla on tapana asettua. Joku vesielementti tännekin varmaan pitäisi saada, jotta Norbert viihtyisi ainakin siihen asti, että herukat saadaan pensaista parempiin suihin eikä nokkiin ollenkaan. Olisikohan sadevesimittari riittävä vai pitäisikö tuoda kokonainen ämpärillinen vettä?