Photobucket

Saattaa olla, että tänään alkaa ihan oikeasti syksy. Ainakin säätiedottajasetä uhkaili, että kesä olisi kutakuinkin ohi. Siitä huolimatta tai ehkä jopa siksi laitoimme tänään oikein hempeää vaatetta päälle. Purjon liivihame on oivallinen esimerkki siitä, mitä saa aikaan, kun mitään ei ole tarpeeksi, mutta kaikkea käyttämällä saa jotain ihan uutta aikaan. Puuvillakangasta löytyi pilkullisena ja raidallisena, joten pilkullisesta tuli yläosa ja raidallisesta alaosa. Laatikon kätköistä löytyi pinkkiä pilkkunauhaa, jolla saattoi piilottaa edustaan ommellun sauman ja lopulta piristää helmaakin. Aika hyvä vai mitä? Vaaleansiniraitainen paita valittiin ihan värin takia, saatiin kuvasta tasapainoinen. Pirjon mekossa on sama kahden kankaan yhdistämisongelma eli vaaleansinistä oli piiiiitkä soiro ja pieni palanen. Toisesta sai  helmalaskoksen ja toisesta mekon yläosan. Lisäksi otettiin raitakangasta, jonka kukissa toistuu vaaleansininen väri. Aika ihana. Ja helma on hurjan leveä, harmi, että se ei tässä kuvassa kunnolla näy.

Näissä mekoissa voisi vaikka tanssia kaupassa. Me olemme nimittäin huomanneet, että tiettyyn aikaan päivästä isot marketit ovat aika tyhjiä, ja niiden käytävät ammottavat autioina. Samaan aikaan kaikenlaisissa liikuntakeskuksissa maksetaan maltaita siitä, että saadaan osallistua zumbaan ja kyykkyjumppaan ja muihin lystikkäisiin ja naurettavalta näyttäviin hikoilulajeihin. Miksi ei marketeissa voitaisi laittaa kaiuttimista musiikkia hieman äänekkäämmälle ja siellä sipsihyllyn luona hetki zumbailla ihan ammattilaisohjaajan neuvojen mukaan? Kärryt sivuun ja hetkuttamaan lannetta ynnä heiluttamaan kättä, pyörähdys ja nytkähdys ja sama uudestaan vasemmalle. Tulisi hieman elämää sinne hyllyjen väliin ja kallis lattiatila käytettyä tuottavasti. Siinä touhussa tulee nimittäin armoton jano.

Ja jos ei ihan näin yhteisöllisiä haluta olla, niin miten olisi ihan perinteinen paritanssi vaikka leipäosaston ja mehujen välimaastossa. Tango kaikumaan ja kuulutus, että nyt on naisten haku, ja suosio olisi taattu. Sitä voisi niiata nätisti sille lähimmälle hyllyjentäyttäjäpojalle, jos ei lähitienoilla muita satu olemaan. Ylipäätään me ihmettelemme useinkin kaupassa, miksi kukaan ei heittäydy rytmiin mukaan, vaikka ajoittain muzak soi niin, ettei ajatuksiaan kunnolla kuule. Tuleeko tavarataloetsivä naputtamaan olkapäälle, jos keinuttaa hidasta valssia ohi kylmäaltaiden? Tai hermostuuko kassahenkilö, jos lähimaastossa kuuluu jenkanjytke? Jiven tahdissa voisi varsin mainiosti edetä maitohyllyllä kevytmaidosta rahkaan ja edelleen jugurttiin, ja jos unohti jotain, niin ei muuta kuin pari ristiaskelta, pyörähdys ja kädenojennus, niin käteen osuu tölkki vispikermaa.

Jos joku nyt epäilee, että askelkuvioiden tuoksinassa jäisivät ostokset tekemättä, niin uskallamme olla vahvasti ja tanakasti eri mieltä. Oikein tylsän tanssikumppanin kanssa kun ei keksi mitään sanottavaa, joten joutaa vaihtoaskel-hyppyjen ohessa  tarkastelemaan hyllyjä ihan uudella tavalla. Useinhan sitä kiireissään ostaa aina suunnilleen samoja tuotteita huomaamatta lainkaan, mitä kaikkea muuta voisi kärryihinsä kerätä. Tanssiessaan ennättäisi noteeraamaan vaikka maustetun viinietikan ja lesemurot, joita ei ole koskaan ennen edes harkinnut hankkivansa. Lesemuroja muuten ei kannata ostaa, ihan vaan ystävällismielisenä vinkkinä. Maistuvat linnunruualta. Ja jos kohdalle osuu sellainen yhdessä ainoassa paikassa tiiviisti pyörähtelevä, hädin tuskin jalkojaan lattiasta irrottava tanssipartneri, niin ennättää tekemään perusteellisia hintavertailuja tomaattisoseiden luona. Seuraavalla kerralla sitten tietää, missä pullossa on edullisin hinta-laatu -suhde.

Tätä tanssi-ideaamme saa ihan vapaasti käyttää, kunhan muistaa mainita, että olette lukeneet siitä täältä. Tekijänoikeudet koskevat kaikenlaisia hengentuotteita, ja tätä jos mitä voi sellaisena pitää. Toinen, toistaiseksi kehittelynalainen uusimuotoinen idea on karaoke lihatiskin liepeillä, siinä numerolappuautomaatin vieressä. Samalla kun ottaa vuoronumeron, voisi valita haluamansa karaokekappaleen ja odotellessaan laulaa aikuista naista tai Dorista oikein sydämensä kyllyydestä musiikkivideon säestyksellä. Keskimäärin sen yhden iskusanakappaleen verran se yksittäinen palvelutapahtuma joka tapauksessa kestää, joten miksi jonottelijat eivät käyttäisi odotteluaikaansa omaksi ja muiden iloksi.