Photobucket

Olemme palanneet. Tosin emme me oikeastaan missään poissa olleetkaan, eilinen kuvaaja vain oli liian hidasliikkeinen ja hieman hidas muissakin toiminnoissaan. Tällä emme vähiten tarkoita hänen älyään.

Pitkästä aikaa kokoonnuimme kirjallisuuspiiriin. Aiheemme oli näin dioksiiniskandaalien aikaan eläimellinen eli koskettava kertomus vuohilauman elämästä kaukaisilla vuorilla. Kuten asiaan kuuluu, piti taas muutaman uskalikon lähteä sillan toisella puolella olevalle vihreämälle niitylle, jossa mahdollisesti oli käytetty keinolannoitetta ja aromivahviketta lisäämään ruohon väriä ja maittavuutta. Tietäähän sen, miten siinä kävi eli huonosti. Sillan alla vartioiva valtion virkamies eli paikallinen virkeä peikko halusi kerätä ruuhkamaksuja rajan ylittämisestä, mutta vuohet pyrkivät kaikin tavoin välttelemään veroja ja väittivät, että seuraava maksaa. Niinhän se on tosielämässäkin, että aina löytyy niitä, jotka haluavat vihreälle niitylle muiden kustannuksella. Syvästi säälimme peikko-raukkaa, joka vietti elämänsä synkän sillan alla, ja sai siitä palkakseen pelkkää mekkalointia ja meteliä työpaikkansa yläpuolella. Kaiken kukkuraksi elintasopakolaispukit kipittivät pitkin siltaa makeamman elämän pariin maksamatta siitä loppupelissä euroakaan, ja kehtasivat vielä vanhoina ja hyvinsyöneinä palata entisille asuinsijoilleen mahtailemaan suorituksestaan. Huono kirja, ikävä juoni ja paljon lyhyitä lauseita.

Lukukokemus oli rasittava, mutta onneksi olimme pukeutuneet rennon leppeästi trikooasuihin. Pirjo kokeilee raitamekossaan, miten vihreä ja lila sointuvat toisiinsa, ja lopputulos on kieltämättä paljon parempi kuin osasimme odottaa. Purjo puolestaan tykästyi Nanson hedelmätrikooseen, ja halusi siitä A-linjainsen mekon. Tuo A tarkoittaa sitä, että mekko leviää helmaa kohti kuin A-kirjain. Joskus voisimme kokeilla, millainen on O-linjainen asu tai vaikka H.

Kirjallisuuspiirin lisäksi olemme löytäneet ikivanhan televisiosarjan Kahden kerroksen väkeä. Siinä pääosassa ovat vaatteet aivan kuin edellisessä suosikissamme Forsytein tarussa. Lisäksi tämäkin tulee mukavasti keskellä päivää, joten meidän ei tarvitse valvoa yötä myöten tai herätä aamuyön synkkinä hetkinä, kuten teemme, jos haluamme katsoa Muumeja. Sellainen on aika rasittavaa. Kahden kerroksen väessä ehdoton suosikkimme on mylady Marjorie Bellamy, jolla on kaikkein kauneimmat vaatteet. Niillä sisäköillä on synkeät mustat mekot ja  vain sunnuntaisin pitsiessut. Sellainen olisi kurjaa elämää.