Photobucket

Joskus ihmettelemme itsekin, mistä oikein tursuaa kaikki tämä innovatiivinen vaatesuunnittelu, jota blogissamme esittelemme. Löydämme heikkoja signaaleja vaikka mistä. Tällä kertaa kuppikakuista. Heikko signaali ei ole mikään mauste tai edes roska, vaan muodikas tapa jälkeenpäin kertoa, että on muka aavistanut jonkun asian jo aikoja sitten. Sitten sitä voi kerätä gloriaa itselleen väittämällä, että näki enteitä tulevasta jo aikoja sitten esimerkiksi tomusokerin myynnin kasvussa tai muotilehtien käyttäessä kuvausrekvisiittana leivosvuokia. Niin että nyt meillä on vahva aavistus siitä, että ensin tulivat muotiin kuppikakut (kuva tuolla alhaalla), ja niitä seuraavat kuppikakkumekot eli tällaiset pehmoiset, pastelliset ja suloiset asut. Palataan asiaan loppukeväästä ja katsotaan, mitä silloin on missäkin myynnissä.

Kuppikakkukirjat ovat pääosin suoria käännöksiä amerikkalaisista esikuvistaan. Siksi niissä on resepteissä suolatonta voita, vaniljauutetta ja kaikkea muuta sellaista, mitä ei kotikaapista heti löydy. Sokeria ohjeissa on kilokaupalla, joten lopputulokset ovat todennäköisesti kansanterveydelle vaarallisia ja epäilemme vahvasti, että kuppikakut tullaan kieltämään muutamassa vuodessa lihottavina ja hengenvaarallisina. Nauttikaamme niistä siis nyt, kun niitä ei ole julistettu lainsuojattomiksi. Tuolla alakuvassa on sellainen peruskakkunen, jonka kuorutuksessa on pitäydytty perusasioissa eli voissa, sokerissa ja rippusessa elintarvikeväriä. Kovin pitkäikäistä laatua nämä leivonnaiset eivät ole, sillä joku ne aina syö hyvissä ajoi ennen viimeistä tarjoilupäivää.

Mekot ovat satiinia, viskoosisamettia ja kimallepainettua sifongintyyppistä kangasta. Leivonnaisten nonparellit korvasimme herkällä sydänpitsillä. Värisävyt ovat tällaista hempeää ja pikkuisen harmaalla taitettua eli juuri sellaista, mitä voisi kuvitella saavansa elintarvikevärillä aikaan. Kakkusten kuorutuksen pohjana käytettävä voi on sävyltään hieman keltaista vaikka miten vaahdottaisi, joten puhdasta pastelliväriä on hankala saada aikaan. Ai niin, leipoessa näitä mekkoja ei kannata käyttää, sillä tomusokerilla on taipumus leijailla hieman sinne ja vähän tänne. Sokeroitu juhlamekko ei ole niin hyvä idea kuin ruusuinen kuppikakku.

 

Photobucket