Photobucket

Kyllä, näitte kuvassa aivan oikein. Meillä on verkkarit. Noloa. Kaikkien kunnon sunnuntaikansalaisten tapaan me olimme aurinkoisena päivänä lenkkeilemässä ja pysähdyimme vanhan aidan äärelle puuskuttamaan. Valoa on niin paljon, että Pirjon on pakko suojata silmiään kädellä. Oikeastaan näin kirkkaana päivänä pitäisi olla aurinkolasit, mutta ne päässä me näyttäisimme pararazzeja pakoilevilta Britney Spearseilta, ja se taas on aika hupsu näky.

Purjon verkkareissa on koristeena nauhaa, jossa lukee sport club. Se on ulkomaankieltä ja tarkoittaa urheiluklubia. Sellaisessa emme ole koskaan käyneet, mutta teksti näyttää hyvältä ulkoiluasussa. Pirjolla on takissa ihan oikeat taskut, jonne voisi piilottaa askelmittarin, jos sellaisia näin pienille valmistettaisiin. Nämä ovat ihan oikeasta verkkarikankaasta ommeltuja, hengittävät sisään ja ulos, päästävät kosteutta läpi suuntaan jos toiseenkin ja varmaan osaavat ryhtyä piippaamaan, jos pysähdymme liian pitkäksi ajaksi. Voisikohan jostain ostaa urheiluasun, jossa on sisäänommeltu personal trainer?

Ulkoillessa olemme kohdanneet varmaan satoja koiria. Tai mahdollisesti olemme kohdanneet samat koirat moneen kertaan. Joka tapauksessa tuntuu siltä, että juuri tänään iltapäivällä jokainen lähitienoon haukkuva eläin on päässyt lenkille tismalleen siihen aikaan kun mekin olemme olleet liikenteessä. Me emme erityisesti pidä koirista, jotka tulevat ihan lähelle nuuhkimaan, ja joiden omistaja huutaa jostain kymmenien metrien päästä, että "älkää näyttäkö, että pelkäätte, niin se ei tee mitään". Yritä siinä sitten olla rohkea, kun toinen tulee kuola valuen ja hampaitaan esitellen läähätysetäisyydelle ja tönäisee. Juuri tänään olemme vahvasti sitä mieltä, että kaikilta kanarianlintua isompien eläinten omistajilta pitäisi ehdottomasti vaatia eläintenpitolisenssi.