Photobucket

Lämmintä riitti tänään ihan kotitarpeiksi. Mekin laitoimme punaiset shortsit ja raitapaidat siitä ilosta, että kesä tuntui tupsahtavan taivaalta alas "humps vaan". Ihan kaikki mahdollinen kasvaa, linnut väsäävät pesiä kuin viimeistä päivää ja taitaa muutama ahkera jos istua hautomassa jälkikasvuaan. Tämä on ihanan armollista aikaa meille kaikille laiskoille haravoijille, sillä ihan silmissä kasvavat ruohot ja hyvät ystävänsä rikkaruohot peittävät alleen tai taakseen kaikki viime syksystä asti pihansiivoojaa odottaneet sotkut. Nyt ne kaikki voi unohtaa, sillä "poissa silmistä, poissa mielestä".

Käväisimme myös pihapiirin ulkopuolella ja saimme elävää jatkoa muutama päivä sitten kirjoittamaamme roskankeräystekstiin. Kuunauta meitä vähän kommentissaan 5.5.  varoittikin, mutta että joku on viitsinyt heittää täyden roskapussin melkein portinpieleen, sitä me emme ymmärrä! Päätimme sitten tehdä ohjeet kaikille niille, jotka eivät jaksa viedä roskiaan oikeaan paikkaan tai muuten vain kesken työmatkan päättävät päästä eroon maitotölkeistä ja kananmunankuorista.

Siis jos ehdottomasti haluat roskata muiden metsiä tai pihapiirejä, muista varmistaa, että roskissasi ei ole mitään sellaista lippusta tai lappusta, jonka perusteella ne voidaan liittää sinuun. Älä siis jätä roskapussiin kirjekuoria, nimelläsi tulleita lehtiä, maksettuja tai maksamattomia laskuja tai mitään muutakaan sellaista, jonka perusteella vihainen roskien löytäjä voi päätellä, että Räähkä Roskala on syyllinen maiseman pilaamiseen ja ympäristön roskaamiseen. Muista, että kurjimmassa tilanteessa sinut voidaan jäljittää jopa kassakuitin perusteella, jos olet mennyt vilauttamaan kauppaketjun korttia tai vaikka Visaa.

Jos saat päähäsi viedä vanhan sohvan tai jääkaapin jonnekin soramontulle tai metsätien varteen, kannattaa lainata appiukon tai naapurin autoa. Lisäksi kannattaa varmistaa, että kyseinen kulkupeli on mahdollisimman tavallinen ja huomaamaton, joku perus-Focus tai Toyota, ei mikään uutuuttaanhohtava violetti Audi. Vaikka etsisi vuodesohvansa loppusijoituspaikaksi miten syrjäisen paikan ja miten asumattoman seudun, istuu jossain mökissä kuitenkin mummo, joka merkitsee muistiin jokaisen ohiajavan auton rekisterinumeron ja paikalliset pikkupojat puolestaan painavat mieleensä kaikki epätavalliset kulkuneuvot. Roskia luontoon viedessään on oltava vähän kuin käki: ei sitten niin minkään näköinen, vaikka itse tietää olevansa luvattomilla teillä.

Jos taas kuulut niihin, jotka lähtevät kotoa salkku toisessa ja roskapussi toisessa kädessä, ja vasta puolimatkassa töihin huomaat jotain unohtuneen, niin ehkä ei noin vain kannata avata ikkunaa ja heittää biojätepussia ulos sivuikkunasta. Kannattaa katsoa, ettei esimerkiksi osu vastaantulevan tuulilasiin tai heitä perunankuoria päin ohittavaa moottoripyöräilijää. Sellaiset saattavat olla aika vihaisia, jos visiirin alle pujahtaa puolilimainen jäänne edellisiltaisesta ateriasta. Jos aikoo tehdä väärin, kannattaa varmistaa, että ei jää kiinni. Aamuruuhkassa tosin saattaa olla aika vähän tilanteita, joissa roskapussin huomaamaton hävittäminen kesken ajon on aika hankalaa, mutta toisaalta se on ihan oikein kaikkia niitä kohtaan, jotka moista edes uskaltavat ajatella. Rikoksen ei pidäkään olla helppo. 

Kaikkien kannalta olisi parasta, että jokainen huolehtisi omista roskistaan omalla tontillaan tai ymmärtäisi, että kaatopaikat ja kierrätyskeskukset ovat sitä varten, että niihin voi viedä kaiken sellaisen, mitä ei enää tarvitse tai mikä on mennyt ihan särki. Ei tarvitse etsiä syrjäisiä metsäteitä päästäkseen eroon pakastimesta, sillä sellaisia otetaan ilolla vastaan keräyspisteissä ympäri maata.