Photobucket

Täällä me istumme uimapuvuissamme vaihteeksi keskellä marjapensasta seuranamme rakas noronakkeliystävämme Norbert. Häntä onkin jo sähköposteissa kovasti kaivattu ja ihmetelty, eikö tänä vuonna tarvita lainkaan marjavartiointia. Norbert on pikkulintupiireissä edelleenkin pelätty ja kauhisteltu, joten hänen ilmestymisensä punaherukkapensaaseen hiljensi koko takapihan vähäksi aikaa. Me emme noronakkeleita ja heidän teräviä nokkiaan pelkää lainkaan, vaan huiskuttelemme uimapuvuissamme iloisesti. Niitä pukuja nyt ei taida oksien lomasta oikein näkyä, mutta ne ovat molemmat sinivalkoisia ja kukallisia.

Norbert ei varsinaisesti liity megamyyntiareenaan mitenkään, mutta halusimme saada hänet otsikkoon ihan siksi, että noronakkelit rakastavat otsikoissa riekkumista. Megamyyntiareena taas liittyy tähän päivään siksi, että pilvisellä säällä ei enää voinut valitella kuumuutta ja läkähtymistä, vaan oli ihan melkein pakko lähteä liikenteeseen. Koska on alennusmyyntiaika, suuntasimme sellaiseen oikein megalomaanisen isoon loppuerien lopetusmyyntiin, jossa myydään kaikkea sitä, mitä ei ole muualta edes alennuksella suostuttu pois kantamaan. Erilaisen roinan lisäksi siellä oli kyllä paljon ostettavaakin ja sellaisia tuotteita, joita eivät olleet epäkurantteja tai vanhoja.

Jos haluatte noin kymmenellä eurolla Muumipappalautasen tai viidellä eurolla pienen muovikassillisen Norlynin sukkatuotteita (me saimme siihen pussiin mahtumaan 20 sukkahousut, 24 paria polvisukkia, kolmet legginsit ja viidet pitsisukkahousut), niin mars matkaan, vielä on muutama päivä aikaa tehdä varsinaisia herätysostoksia. Tuo on ihan oikea termi, heräteostos on liian lievä sana kuvaamaan sitä hämmennystä, joka syntyy neonväristen T-paitojen ääressä havahtuessaan siihen, että ei oikeastaan tarvitse sitä pinoa, jonka juuri on syliinsä kerännyt halvan hinnan halvaannuttamana

Ai että miksi me kerromme teille tästä? Ihan siksi, että haluamme olla kuluttajaystävällisiä (blogeissa aina kerrotaan, mistä mitäkin on hankittu, joten jos olisimme lapsia, kertoisimme nyt ostaneemme sieltä kymmenen Zalekuan mekkoa, mutta koska emme ole, niin emme ostaneet). Toinen syy kertomiseen on se, että Megamyyntiareena osaa aina yllättää: koskaan ei tiedä, mitä siellä tällä kertaa on tarjolla. Kaikenlaisen halvan ja surkean tuontikrääsän joukossa on kimaltavia kenkiä, vinoja pinoja Nanson T-paitoja ja röykkiöittäin Lumenen kosmetiikkaa. Tai sitten ei - kukaan ei takaa, että elokuun lopussa seuraavalla myyntikerralla siellä olisi mitään samaa kuin nyt.

Me kadehdimme niitä, jotka tyynen rauhallisesti ottavat kaupassa kameransa esiin ja kuvaavat blogiinsa  milloin mitäkin. Me emme kehtaa näpsiä taskukamerallamme kuvia julkisilla paikoilla, joten valitettavasti emme nyt voi näyttää kuvia kirjaröykkiöistä (lastenkirjoja, pokkareita, sanaristikkokirjoja...) tai leluhyllyistä tai miesten pukurivistöistä. Lisäksi siellä on varmaan eteläisen Suomen laajin paitavalikoima ja Hackmannin kolmen litran kattiloita sulassa sovussa rinnakkain. Oi, se on ihana paikka kaikille niille, jotka haluavat ostosmatkansa olevan löytöretkeä muistuttava seikkailu ja painajainen kaikille niille, jotka tulivat ostamaan vain sen yhden vaahtokarkkipussin. Ne on muuten sijoitettu sinne aika keskelle myyntitilaa, tämä siis tiedoksi kaikille niille, jotka meidän innoittaminamme aikovat tehdä ostospainotteisen päiväretken.

Niin, me ostimme sen sukkapussin ja vaahtokarkkien lisäksi vain ruutuvihkoja (90 snt/kpl). Olemme vahvasti sitä mieltä, että hankintamme olivat kaikki tarpeellisia ja käytännöllisiä, sillä noronakkelit syövät vaahtokarkkeja, jos eivät saa muuta ruokaa. Ajattelimme siis pelkästään Norbertin parasta!