Photobucket

Huh huisketta! Koko päivän me olemme tehneet tontunhommia ja pakanneet kaikenlaista sitä yhtä punapipoista tyyppiä autellen. Vaatepuolella ajattelimme olla tontuhtavia eli punaiset housut ja punavalkoiset puserot antoivat vähän lisävipinää tekemisiimme. Jos nyt joku tonttu sattui meitä kurkkimaan niin näki, että ahertamista on vaikka muille jakaa, mutta yltiöahkerina siitä kaikesta selvisimme. Ja huomenna jatketaan!

Itsellemme emme ole vielä ennättäneet lahjoja miettimään. Koska olemme olleet ihan uskomattomia ahkeria ja ennennäkemättömän kilttejä, saamme varmasti paljon paketteja. Siitä ei ole epäilystäkään. Tosin jotkut väittävätä, että kiltteydellä ja lahjojen määrällä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, emme enää ensi vuonna viitsi panostaa siihen kiltteys puoleen ollenkaan. Miksi turhaan pinnistellä ja ponnistella, jos se ei näy lahjojen määrässä. Juu, me emme selkeästi ole sisäistäneet joulun syvintä olemusta.

Tänään on ollut vuoden huikein ostospäivä. Me emme siihen riehaan osallistuneet ollenkaan vaan pysyttelimme kotona. Ulkona emme käyneet, sillä vettä on tullut jo kokonaisen takapihamerellisen verran. Tai jos hieman tarkennamme niin se meri on putkahtanut esiin takapihalta näkyvälle pellolle. Se on niin suuri, että vastarantaa ei näy ainakaan pimeässä. Luistimien sijaan olemme harkinneet surffilaudan pyytämistä jouluksi, sillä nyt jos koskaan olisi meidän tilaisuutemme kokeilla aavan meren aallokkoa. Jos sateet eivät kohta lakkaa, nousee meidän porraspieleemme suora vesistöyhteys Atlantin valtamereen, niin paljon vettä on pilvistä alas purskahtanut viikonlopun aikana.

Joulusiivoukset ovat vielä ihan alkutekijöissään, joten huomiseksi pitää keksiä jotain erityisen tärkeää, jotta emme joutuisi mopinvarteen hämähäkinseittejä tuhoamaan. Ehkä asettaudumme television ääreen ja väitämme, että olemme ottaneet vastaan määräaikaisen työpaikan mainoskanavien mystery spectatoreina eli mysteerisinä katselijoina, joiden tehtävänä on salapoliisimaisesti tarkkailla ohjelmia. Uskoisikohan sitä kukaan?