Photobucket

Julistamme virallisen paukuttelukauden avatuksi! Sen kunniaksi Purjo huiskii hetkisen vihreällä neontikulla. Samalla toivotamme oikein vimmatun vinkeää seuraavaa vuotta. Sekä sähköjä kaikille niille, joilta ne vielä ovat poikki. (Miten muuten sähkö voi olla poikki, mistä kohdasta se katkaistaan?)

Juhuu, me olemme täällä räjähteiden takana erityisen ihanat korvapipot päässämme. Suojalaseja emme tähän hätään löytäneet, mutta onpa ainakin kuulo turvattu. Nämä kuvassa eteemme kasatut raketit ammutaan taivaalle vasta joskus myöhemmin illalla, mutta kaikenlaista papattia ja pientä tykinkuulaa on jo käyty näytiksi paukuttelemassa. Ne haisevat aika kamalalta, mutta räiskyvät niin iloisesti, että emme voi vastustaa kiusausta.

Hyvä on, ollaan nyt tämän kerran rehellisiä eli me siis emme vieläkään saa, kaikesta kärttämisestä huolimatta, viskoa mitään räjähteitä ympäriinsä. Sitä saavat edelleenkin tehdä vain aikuiset, nuo hieman tylsät tyypit, joiden mielestä rätisevässä ja kipinöivässä möykyssä ei ole mitään lystiä. Me sen sijaan saamme sivusta seurata aivan täpinöissämme, taputtaa käsiämme ja hyppiä riemusta kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin, kunhan pysymme loitolla itse papattimatosta tai pahvisesta panssarivaunusta.

Tänä vuonna paikallinen ilotulittelu alkoi jo 18.00. Yleensä varhain rahaa taivaalle viskovat vain pikkulapsiperheet, mutta nyt on kulutusjuhlan nimissä näköjään ostettu raketteja niin paljon, että niistä eroon pääseminen pitää aloittaa ajoissa. Jyskettä, pauketta, kauniita tähtikuvioita ja riehakasta kiljumista lähitalojen pihoissa on nyt riittänyt jo tunnin ajan.

Me lähdemme uudestaan ulos pitämään meteliä. Nähdään taas ensi vuonna!

Ai niin, jos joskus keskiyön tienoilla näette oikein harvinaisen kauniin valokuvion taivaalla, niin tiedätte, että se tulee meidän pihastamme ammutusta raketista. Saatte katsoa sitä ihan ilmaiseksi, vaikka melkein mieli tekisi periä pieni pääsymaksu :-). On se niin ihana!