Photobucket 

Nyt me olemme varautuneet sähkökatkoihin. Hankimme Clas Ohlsonilta ladattavan valaisimen, jonka turvin käymme taistoon tulevia pimeitä hetkiä vastaan. Kuten niin usein ennenkin on tapahtunut, ei tämän ostoksen jälkeen ole ollut sähköjen kanssa ongelmia. Yleensähän on niin, että jos johonkin kunnolla varautuu, ei siitä tulekaan totta. Turhaan olemme kulkeneet ympäri taloa lamppu kädessä kuin lasermiekka odottamassa, että pääsemme kokeilemaan, toimiiko tämä siedettävästi. Valo tässä on valkoinen ja kova, suorastaan varastomainen, joten mitään esteettistä katselukokemusta tämän kanssa ei synny. Kummittelussa tämä on aivan omiaan: hiippaillaan pimeässä ja kun kohdataan uhri, sytytetään lamppu leuan alla valonsäteet ylöspäin ja sanotaan kuin se yksi setä televisiossa, että "Pöö - ei ole mitään pelättävää".

Tuosta mainoksesta pääsemmekin kätevästi päivän toiseen aiheeseen eli vaaleihin. Niistä on nyt kouhkattu pitkään ja hartaasti. Eilen oli vihdoinkin se päivä, kun innokkaimmat pääsivät ennakkoäänestämään. Mekin seikkailimme kauppakeskuksessa keskellä päivää ja ihmettelimme, että mikä ihmeen jono siellä metritolkulla kiemurteli hitaasti ja kankeasti asiakkaiden kiusana. Ensin luulimme, että jossain on ilmainen kahvitarjoilu, suurin osa jonottajista kun oli ns. seniorikansalaisia. Sitten havaitsimme, että kyseessä olikin kansalaisvelvollisuuden täyttäminen eli vakavahenkinen äänestystilaisuus.

Tavoillemme uskollisina stalkkaajina eli vakoilijoina jäimme muina nukkeina maleksimaan jonon liepeille muka odotellen jotakuta. Oli siis suunnilleen ruokatunnin aika, mutta onneksi kukaan työikäinen ei uskaltautunut jonottamaan, siinä olisi mennyt lounastauko pitkäksi. Paikalla oli niin sakea lauma eläkeläisiä, että epäilimme heidän saapuneen paikalla tilausbussilla vartavasten ruuhkauttamaan tilaisuus.

Ennakkoäänestäminenhän tapahtuu pääperiaatteessaan siten, että ensin vilautetaan henkilöllisyystodistusta, sitten saadaan äänestyslippu, sitten mennään ihan yksin koppiin laittamaan siihen lippuun numero, jatketaan  vaalitoimitsijalle, joka tarkistaa henkilöllisyyden ja iskee äänestyslippuun leiman, jonka jälkeen äänestäjä survoo lipun kirjekuoreen ja sulkee sen ihan itse. Sillä välin toimitsija tulostaa paperin, johon pitää kirjoittaa oma nimi tai ainakin se nimi, joka oli henkilöllisyystodistuksessa. Sitten se paperi ja kirjekuori tungetaan isompaan kirjekuoreen, joka suljetaan tiukasti ja viskotaan muiden vastaavien kanssa isoon laatikkoon. Huis heijaa, sinne meni ääni laskentaa odottamaan.

Ei luulisi olevan vaikeaa etenkään jos ymmärtää pitää kädessään sekä äänestyslippua että henkilöllisyystodistusta kohdatessaan vaalivirkailijan. Mutta kun niin ei näköjään voi tehdä! Se henkilöllisyystodistus tungetaan tietenkin ensinäytön jälkeen kassiin pohjimmaiseksi, ettei se katoa. Kun sitä oikeasti tarvittaisiin, alkaa hirmuinen tonkiminen ja etsiminen, että mihin minä sen nyt laitoin voi voi sentään. Ja kun löytyy ajokortti tai muu kuvallinen todistuskappale, onkin äänestyslippu kadoksissa jossain kassin uumenissa, jonne se katosi etsinnän tuoksinassa. Siksi se jono oli hidas kuin kohmeinen kärpänen.

Emme siis suosittele ennakkoäänestämään ruokatunnilla tiloissa, jonne on kohtalaiset kävely- tai bussiyhteydet. Siellä saattaa olla niitä, jotka äänestävät ennakkoon, koska eivät ole ihan varmoja, ovatko äänestyskunnossa enää varsinaisena vaalipäivänä. Ruokatunnilla he ovat paikalla siksi, että on niin mukava nähdä muita ihmisiä.

Photobucket

Pirjolla on raidallinen trikoopusero, jonka seurana on tummanvioletista hieman ryppyisestä eli silittämättä siististä viskoosista ommeltu frillahame. Hameessa on olalta solmittavat nauhat ja eteen aplikoitu perhonen. Perhosen siivet ovat muuten tismalleen samaa sävyä kuin paidan punaisin raita.

 Photobucket

Purjolla on samanlainen paita kuin Pirjolla, mutta sen seurana yksiväriset trikoohousut sekä ihan oikeasta villakankaasta ommeltu takki. Takissa on koristetikkaukset, jotka näkyisivät, jos ompelijamme osaisi kuvata, vaan kun ei osaa. Joka tapauksessa takin juju on kukkatikkaus niin hihansuissa kuin ympäri kaula-aukon ja etukappaleiden reunassa. Tuo musta pilkotus on tarranauhanpätkä, joka on varsin kätevä vaatteissamme neppareiden sijaan.

Photobucket