Photobucket

Onko teille koskaan käynyt niin, että alunperin on pitänyt ajatella vaikka linja-autovuoroja ja yllättäen löytääkin itsensä pohtimasta omenasoseen ja -hillon eroja? Sitä me kotifilosofit kutsumme harha-ajatukseksi eli ajatus menee menojaan minne sattuu eikä sille voi yhtään mitään. Joskus on jopa vaikea muistaa, mitä alunperin piti mietiskellä, koska se uusi aihe on paljon mielenkiintoisempi kuin alkuperäinen. Harha-ajatusta ei pidä sekoittaa harhoihin, sillä niillä ei ole mitään tekemistä keskenään.

Oikeastaan me emme ole ihan varmoja, että harhautuuko se ensimmäinen ajatus jossain vaiheessa uusille urille vai tuleeko jostain ihan uusi juttu, joka kaappaa vallan vieden mielen mennessään. Joka tapauksessa on aika mielenkiintoista, että kun luulee tekevänsä kauppalistaa niin löytääkin itsensä suunnittelemasta ensi kesän lomamatkaa. Joskus harha-ajatus vie todella kauas ja sitten sitä luulee, että alunperinkin piti mielessään inventoida ompeluhuoneen sisältö sen sijaan että olisi vienyt roskat.

Miksikö mietimme näin suuria asioita pienissä päissämme? Koska olemme useamman kuin kerran tänäänkin eksyneet täysin väärille raiteille monissa tekosissamme. Esimerkiksi tuo kuva: meillä piti olla somat pyhämekot ja pitsisukkahousut, mutta kas kummaa, tulimmekin tälläytyneeksi kylpytakkeihin. Siinä vaiheessa oli enää myöhäistä vaihtaa asua, vaikka hieman itsekin ihmettelimme, että mitä nyt tulikaan napattua kaapista.

Toisen kerran löysimme itsemme pyörittämästä lihapullia, vaikka lounaaksi piti olla uunikanaa. Harha-ajatusketju tosin oli aukoton eli ensin mietimme, että pitää muistaa laittaa uuni lämpiämään. Sen jälkeen otimme jääkaapista tarveaineet huoneenlämpöön. Huomasimme keittiön kaapinovessa tahran, joka piti poistaa. Samalla siivousrätillä saattoi huitaista joulukärpästämme Juhania, joka laiskasti pörräsi yli olan. Rätti osui Juhaniin, joka lyyhistyi lattialle. Veimme hänet ulos pakkaseen virkoamaan ja palatessamme  päätimme inventoida kuiva-ainevaraston. Jonka jälkeen tulimme siihen tulokseen, että korppujauhopussissa on sellainen rippunen jäljellä, että voisimme tehdä lihapullia. Lounaspöydässä ihmettelimme, mihin ihmeeseen kana oli kadonnut.

Onneksi huomenna alkaa ankea arki, jolloin ajatuksillakin on taas vähemmän aikaa harhailla paikasta toiseen. Toisaalta luulemme, että podemme vakavaa  joulunjälkeistä suklaanpuutostilaa, jonka vuoksi aivosolumme ovat epätasaisin välein on/off -tilassa, mikä aiheuttaa loogisessa ajattelussa katkoksia. Silloin harha-ajatuksilla on mitä mainioin hetki iskeä. 

 

Photobucket

Vaihteeksi otimme kuvan selkäpuolelta. Pirjon kylpytakki on huoliteltu punaisella vinokaitaleella ja samasta kaitaleesta on ommeltu kapea vyö, joka on tikattu noin 3 cm matkalta keskelle takakappaletta 

 Photobucket

Purjon kylpytakissa huolittelu on tehty ruudullisella vinokaitaleella. Tässä kuvassa näkyy mallin yksinkertaisuus eli ei mitään istutettuja hihoja vaan hiha ja etukappale ovat yhtenäiset, olkapäällä on sauma. Oikein fiksu ompelisi sivusaumoihin vyötä varten renksut, mutta ei meidän ompelijamme. Hän väittää, että siitä on liikaa vaivaa.