Photobucket

Me emme oikein tiedä, mikä tämä Ooga booga oikein on, mutta vähän aikaa sitten se oli kuviona trikooasussa ja nyt näissä uikkareissa. Kaikesta päätellen kyseessä on jonkinlainen öhkömönkijäinen kuten tarkasti katsottuna voitte tästä kuvasta nähdä.

Olemme tänään keskittyneet olemaan kiukkuisia. Oikeastaan se taitaa olla meille kaikkein luontaisin olotila, sillä vähän väliä kummastelemme ja hämmästelemme ja lopulta närkästyneinä ilmaisemme ääneen, mistä milloinkin olemme vetäneet herneen nenään. Onneksi maailmassa on suorastaan hirmuisesti asioita, joista voimme tuohtuneina nenänpää täristen esittää oman kantamme. Pääsääntöisesti se on ainoa oikea.

Erityisesti tuohtumuksemme kohteena on tänään ollut TET-harjoittelu, jota joissain kouluissa käytetään häpeämättömästi orjatyövoiman korvikkeena. Kun työrangaistus on jostain syystä kielletty eli unohtunut pois perusopetuslain rangaistuskäytännöstä, ovat jotkut rehtorit keksineet, että ruokalan ikuiseen sotkujensiivoamiseen voidaan käyttää TET-harjoittelijoita. Siinä tavallaan läiskitään hengiltä kaksi kärpästä samantien eli yhden luokka-asteen kaikki nuoret saadaan opettajakunnan silmien alle tutustumaan työelämään, ja samalla ruokalan vähimmänarvoiset työtehtävät voidaan kumota nuorison itsensä huolehdittaviksi.

Mekin kävimme aikoinaan TET-harjoittelussa, olisikohan ollut peräti kaksi vuotta sitten, mutta emme joutuneet oikeastaan tekemään mitään vaan ainoastaan pakoilemaan oikeita työntekijöitä. Mikä tosin saattoi olla varsin hyvä valinta ottaen huomioon sen, että me olemme kiukkuisuuden lisäksi myös kohtalaisen huolettomia ja huolimattomia. No, joka tapauksessa sen harjoittelun koko nimi on TyöElämäänTutustuminen eikä suinkaan Tee Epätoivoisesti Turhuuksia, kuten jotkut aikuiset joskus ovat menneet tulkitsemaan.

Mutta asiaan. Pienet korvamme saivat kuulla, että jossain nimeltä mainitsemattomassa oppilaitoksessa opo eli oppilaanohjaaja oli suorittanut matemaattisen laskutoimituksen väärin. Koulun ruokalaan ei riittänytkään ilmaista aputyövoimaa koko loppukevääksi, joten oli mietittävä suunnitelmaa B. Tietysti opo olisi voinut kertoa, että hänellä matematiikka ei ole koskaan ollut niitä kaikkein vahvimpia aineita, mutta jostain syystä hän ei nyt tällä kertaa sitä maininnut vaan ainoastaan toi esille synkän lopputuloksen. Yhden luokan oppilaat joutuisivat tekemään hieman syvemmän TET-harjoitelun kuin muut eli viettämään ruokalassa enemmän aikaansa.

Moinen ei meidän mielestämme ole ollenkaan sopivaa. Ensiksi ajattelimme, että paras tapa päästä pälkähästä on räjäyttää koulu. Se on aina kelpo ja toimiva menetelmä, jos sattuu olemaan nimeltään James Bond. Seuraavaksi mietimme yhteydenottoa oikeuskansleriin tai edes lapsiasiamieheen, mutta tulimme siihen tulokseen, että se veisi liikaa aikaa. Lopulta päätimme turvautua aina taattuun ja toimivaan uhkailuun, eli lähestyimme tuota laskutaidotonta opoa allekirjoittamallamme kirjeellä, jos kerroimme sekä syvän huolemme nuorten asemasta työelämän ristiaallokoissa ja soppakattiloissa että tirautimme muutaman virtuaalikyyneleen kaikkien niiden puolesta, joita epätasa-arvoinen kohtelu riipaisevasti kosketti. Mukaan liitimme muutaman lakipykälän ikään kuin osoittaaksemme, että olemme aika hyviä kopioimaan sekä asiallista että asiatonta tekstiä.

Vaivannäkömme ei mennyt hukkaan. Opo palasi suunnitelmaan A, jonka vuoksi kyseisen koulun ruokalaan kannattaa toukokuussa ottaa omat haarukat mukaan. Siellä kun ei enää silloin ole työelämään tutustujia vastaamassa siitä, että aterimet ovat puhtaina paikoillaan. Ennustamme ylipitkiä jonoja ja siivottomuutta aina kesäkuulle asti.