Photobucket

Kirjallisuuspiiri on ollut kovin vaisu kesän ajan, vaikka nyt jos koska olisi paras aika tarrata kiinni romaaniin (kahdella aa:lla!). Me valitsimme tänään varsinaisen kesäklassikon eli Aapelin kirjoittaman tarinan Vinskistä, joka asuu Hömpstadin kaupungissa. Vaikka päähenkilö on poika, on kirja varsin lukukelpoinen ja osin jopa hörähdyttävä kokemus. Etenkin ajatus näkymättömyyspulverista herätti meidän mielikuvituksemme eloon, ja pohdimme vakavissamme, pitäisikö sitä jostain hankkia. Sitten voisimme mennä Kirveli Remuaron ikkunan alle pelottelemaan pimeänä ja synkkänä syysyönä. Paitsi että Purjo pelkää pimeää, eikä ehkä ole kovin helppoa olla näkymätön, jos kädessä on taskulamppu. Tätä ideaa pitää vielä vähän kehitellä.

Vaatepuoli on tänään rento. Pirjo otti valefarkkumekon, jossa tällä kertaa on edessä tasku - siinä kesäkuisessa versiossa oli poikkisauma edessä. Tämä siis muistutuksena kaikille niille, jotka epätoivoisesti muistelivat vastaavan asun jo kerran blogissamme kohdanneensa. Purjolla on ruutushortsit ja Marimekon raitakankaasta ommeltu jämäpaita, jonka väritys on kauniisti sanoen silmiinpistävä. Keltaisen ja omenanvihreän yhdistelmä voi olla näinkin tyrmäävä.

Kesäpäivän ratoksi luimme lehdestä, että paikkakunnalle on tulossa Pallomerimies. Emme tiedä, onko siinä yhdistetty pallomeri ja merimies, mutta meidän mielestämme ajatus on oikein hauska. Jossain myydään varmasti vesisuksivoidetta tai tulivuorivillapaitoja.  Ammatiksi sopisi vaikka pullonpalautuskonemestari tai lasisilmälääkäri. Vierasvarauloskäynti on jonain päivänä yhtä pakollinen uusissa taloissa kuin seinälevysoitinkin. Sisustuksen uusia suuntia edustaa lankarullatuoli, joka on kätevä etenkin iltasatukirjahyllyn vieressä tai länsituulikaapin lähellä. Näitähän olisi vaikka kuinka paljon, jos vain malttaisi pysähtyä miettimään.

Mutta ennen sitä Vinskin ja Vinsentin sanoin: "Otetaan nokkaunet välillä, keksitään sitten."