Photobucket

Talvi tunteutuu luihin ja ytimiin puhumattakaan hirsitalon pienistä rakosista, joihin hyinen viima yrittää ujuttautua jäätämään meitä. Se on ihan turhaa, sillä tämä on perinteinen korkeaenergiatalo (siis sellainen, jonka vastakohtana on matalaenergiatalo, joka toimii ainoastaan sähköllä ja jossa ikkunan avaaminen aiheuttaa muiden huoneiden homehtumisen). Täällä on lämmintä ja mukavaa, mutta se johtuu siitä, että maalaisjärkisesti osaamme laittaa tulet uuniin sen sijaan että antaisimme epävakaan tietotekniikan sumealla logiikallaan tarkkailla asuintilojen ilmankosteutta, happipitoisuutta ja hiukkasmääriä. Tai siis mitä ikinä ne tietoa ne kahdesti viikossa puhdistettavat ilmastointilaitteet nyt toimiakseen tarvitsevatkin.

Muistelemme kesää, mikä on merkki siitä, että emme ole ihan täysissä järjissä. Pohtikaapa hetkinen: viime kesänä oli tukahduttavan kuumaa, kamalaa, ahdistavaa, pölyistä ja jossain vaiheessa Moskovasta asti tulvi pahanhajuista savua. Oikeastiko sitä kaipaamme? Vai sittenkin mielikuvaa kesästä, jolloin aurinko paistaisi juuri sopivasti, pörräävät eläimet eivät kiusaisi eikä hyttysistä olisi vaivaa. Eikä tuuli ulvoisi nurkissa eikä tielle kinostunut lumi estäisi lähtemästä pois kotoa. Eilenkin lähitienoolla piti olla erityisen ystävällinen naapureille, sillä tie oli kaventunut puolikaistaiseksi. Jos joku tuli vastaan, piti ajaa varovasti toinen rengas umpihangessa suunnilleen siellä, missä kuvitteli tai toivoi tien reunan olevan ja vastaantulija teki samoin. Aura-auton jäljiltä tie pysyi ajokelpoisena noin viisi minuuttia, sitten koillistuuli oli jo tehnyt omat tilataideteoksensa ajoväylälle.

Olemme joka tapauksessa varautumassa talveen, sillä neulekärpäsen puremaan nousi isohko paukama, eikä siihen auttanut mikään muu kuin lankakerä. Tämä kuvaan päässyt lanka on nimeltään raidallinen 7 veljestä, ja tästä pitäisi tehdä sukkia. Me emme moiseen aikaamme ennätä käyttämään, vaan teemme joko neuletakin tai puseron, pitää nyt vähän katsoa, kumpi tuntuu mukavammalta. Sen jo tietämme, että ihan ohjeenmukaisen raidallista tulosta ei tule, jos neulomme edestakaisneuletta, mutta ei kaikkia ohjeita ole tarkoitettu orjallisesti noudatettaviksi. Sitäpä jännittävämpää on, kun lopputuloksesta ei ole sitten niin mitään aavistusta.

Kesämuisteluiden kunniaksi meillä on vaaleanpunaiset mekot ja niiden lisäksi collegekankaiset takit, jotta ei varmasti pääse kylmä yllättämään. Näissä takeissa tai jakuissa, ihan miten vain, on tarrakiinnitys, mutta oikestaan lisäksi voisi ommella jotkut somat koristenapit. Ompeluhuoneen laatikossa oli muistaaksemme muumi- ja kukkanappeja. Pitänee lähteä etsimään.