Photobucket

Tänään on kirkkopyhä, mutta paikalliset kaupat pitävät ovet avoinna markkinataloudelle ja mahdollistavat siten venäläisten turistien tulla ja ostaa puodit tyhjiksi. Ja kyllä he ostavatkin! Jo eilen kohtasimme paikallisessa marketissa pariskunnan, joka nappasi kärryihinsä 28 kahvinkeitintä ja yhden paketin kahvia. Tästä voimme päätellä, että siellä jossain rajan takana ei ole pulaa kahvista vaan keittimistä. Tai sitten he äkkäsivät, että tarjouskahvia saa ostaa edullisesti vain yhden paketin perhettä kohti, se seuraava paketti maksaisi järkyttävästi 57 senttiä enemmän.

Jos olemme ihan tarkkoja, niin kyse ei ole paikallisista kaupoista vaan siitä yhdestä ainoasta kaupungista, jolle aluehallintoviraston jähmeät virkamiehet suostuivat ylimääräisen kauppapäivän myöntämään. Kaikissa muissa maakunnan myyntipaikoissa ovet täytyy pitää visusti säpissä lukuunottamatta niitä puoteja, jotka ovat niin pieniä tai kaukana kaikesta, että niiden aukioloajat joka tapauksessa poikkeavat toisista.

Viisaampi, kuten vaikka me, voisi mietiskellä ihan iltansa iloksi, että miksi vain suurimman kaupungin kauppiaat saivat myyntiluvan, miksi sitä ei voinut myöntää pienemmillekin paikkakunnille. Voisiko vaikka ajatella niin kierosti, että kyse onkin yhden nostamisesta ylitse muiden. Venäläisturistit tuovat kahmalokaupalla rahaa, joka keskitetään nyt näppärästi yhteen ainoaan kaupunkiin pienempien kuntien kauppiaiden jäädessä nuolemaan näppejään tai ainakin tuijottamaan surullisina hiljaista kassakonettaan. Samalla opetetaan turisteille, että ei siellä kaukana kävelykaduista oikeastaan ole yhtään mitään, kaupatkin auki miten sattuu. Rynnätkää hyvät ulkomaalaiset Visa-kortteinenne tänne katuvalojen loisteeseen, täällä teitä palvellaan. Tai no jos ei ihan palvella, niin ainakin lapataan tavaraa muovikassiin sitä vauhtia, että hitaimpia hirvittää.

Sinänsä mielivaltaiselta vaikuttavan aluehallintoviraston antaman aukiolopäätöksen takana ovat kuulemma hyvin tarkat ennusteet ja arviot siitä, missä turistit liikkuvat eli päätös pohjautuu kokonaan matkailulliseen näkökulmaan. Hui kauhistus, valtion salaiset virkamiehet ovat varmaan jo syyskuussa nuuskineet nurkissa ja luuhanneet lähiöissä tutkimassa, näkyykö siellä turisteja ja sitten tehneet päätöksensä sen mukaan, että ainoat ulkomaankielellä solkottavat ulkomaalaistaustaiset hanurinsoittajaturistit löytyivät paikallisen suurimman kaupungin pääkadulta. Sinne siis on suotavaa jakaa loppiaiseksi kauppojen aukioloaikoja, koska siellä on sitä ostovoimaa.

Ensi vuonna on kuulemma käytössä luotettavampia tilastoja. Me melkein arvaamme niiden sisällön eli noin viisi kuukautta numeroita pyörittelevä valtiollinen virkamies saanee selville, että vuonna 2012 loppiaisena turisteja oli alueella vain yhden ainoan kaupungin kaupoissa. Muissa ei tehty lainkaan tax free -myyntitulosta, joten niissä ei ole vastaisuudessakaan tarvetta ylimääräisille aukioloille. Turistit ovat selkeästi valinneet ostospaikoikseen pelkästään ison kaupungin marketit ja tavaratalot, joten vuonna 2013 ei ole tarvetta antaa mitään lupia lähikuntiin. Koska olemme jaloja ja avarasydämisiä, annamme virkamiehelle luvan kopioida päättelyteksin tästä blogista, jolloin siis säästyy kuukausitolkulla aikaa muihin tehtäviin kuten vaikka hilpeisiin hintavertailuihin.

Vaatepuolella olemme pipahtaneet eli laittaneet pipon päähän. Pirjolla on unelmiensa täyttymys eli piparkakkukukkainen ruskea pusero ja kääntöpipo. Tuota puseroa unelmoitiin ainakin puoli vuotta ja nyt se on siis totta. Purjolla on nansoraitaa ja aplikointina Nalle Puh, jonka kuva pienempänä on löytänyt tiensä pipoon. 

Photobucket

  Purjon asu on aikanaan Eurokankaasta ostettua Nanson raitatrikoota, aplikointikuva JYSKistä ostetusta lakanakankaasta.

Photobucket

Pirjon joustofroteepuseron kangas lienee alunperin Metsolasta, mutta se on kyllä ostettu Huutonetistä tänä syksynä. Housut oranssinruskeaa trikoota. Kääntöpipossa toisella puolella Marimekon raitatrikoota, toisella puolella tähtikangasta, joka saattaa olla vuodelta 2010 tai sitten ei. Jonkun kangaspaketin kanssa kuitenkin ompeluhuoneeseen tiensä löytänyt.