Photobucket

Eilinen kahvinkeitto ei  ehkä sujunut täydellisesti, joten tänään saimme komennuksen arkistoon. Kuulemamme mukaan passitus sinne ei ole työtehtävä vaan rangaistus, sillä papereiden selaaminen, mapittaminen, niputtaminen ja kansioiden laputtaminen on aika tylsää. Ohjeet olivat selkeät, mutta tekijät hieman toistaitoisia, joten lopputulos ei ollutkaan suoria rivejä ja siistejä hyllyjä vaan kansioita hieman vinksinvonksin. Kuva varmaan kertoo työtaidoistamme enemmän kuin tuhat sanaa.

Meiltä on kyselty, mikä kummastus tämä TET-harjoittelupaikkamme Viiraamo oikein on. Olemme luvanneet olla kertomatta, mutta vihjaisemme sen verran, että  viira on paperikoneessa  oleva tekstiili. Siitä voitte päätellä jotain tai olla päättelemättä, ihan miten haluatte. Viiraamossa on monta erilaista osaa, mutta me työskentemme vain tässä yhdessä eli konttorissa. Meille on nimetty oma ohjaaja, käytetään hänestä vaikka salanimeä Neiti X, jonka miellyttävänä tehtävänä on katsoa peräämme ja varmistaa, että emme pääse tekemään mitään peruuttamatonta. Kuvitelkaa - täällä ei edes availla kirjekuoria noin vain vaan jokaiseen isketään saapumisleima, avaamisleima ja varmaan vielä joku "uteliaisuuttani luin, vaikka se ei ole tehtäväni" -leima. Meitä ei ole vielä päästetty lähellekään saapuvaa tai lähtevää postia, arvaatte varmaan, miksi.

Sen sijaan olemme saaneet osallistua kahvitunteihin. Siitäkin tämä on outo paikka, että kukaan ei tunnu tuntevan kelloa. Jokainen puhuu kahvitunnista, mutta virallisesti sillä tauolla on mittaa 12 minuuttia. Pitäisiköhän meidän huomauttaa, että tunnissa on 60 minuuttia?

Kahvittelu on sosiaalinen tapahtuma, jossa keräännytään yhteen selvittämään asioita. Tänään mietittiin ensin vähän aikaa parkkipaikalla tapahtunutta peltikolaria, jossa syyllinen osapuoli oli raukkamaisesti paennut paikalta jättämättä yhteystietojaan. Moinen toiminta tuomittiin vahvasti, ja me olimme erittäin tyytyväisiä, että ajokortittomina meitä ei voida edes epäillä. Seuraavaksi pohdittiin hetken aikaa vakuutusyhtiöiden toimintaa, ja lähes yksimielinen mielipide oli, että maksulaput tulevat kyllä aina ajallaan, mutta korvauksia on hankala saada. Tästä pikaisesta keskustelusta siirryttiin sulavasti prinsessavierailuun ihan ilman aasinsiltoja. Loput kahvitauosta käytettiin olemalla puolesta ja vastaan arvovieraiden kuvaamista kännykkäkameroilla, ja näiden rakeisten ja epätarkkojen kuvien levittämistä netissä.

Teimme töitä hiki hatussa, joten lopulta asetuimme tuulettimen ääreen tuulettamaan ajatuksiamme. Tässä kuvassa näkyvät tylsät työvaatteemmekin eli Purjolla on luonnonvalkoinen paita ja eläinkuvioinen liivihame, Pirjolla punainen paita ja ruudullinen liivihame. Nämä ovat sellaisia asiallisia Viiraamo-asuja, joissa on aina oikein pukeutunut ja sointuu hyvin mappeihin ja huonekalujen viilutukseen. Joskus meistä tuntuu, että tärkeintä täällä onkin pysytellä näkymättömänä. Äänettömyydestäkin saattaisi olla etua, mutta emme anna sen estää meitä kikattamasta aina välillä. Ehkä paperipöly aiheuttaa meissä nauruna purkautuvaa allergiaa? 

Photobucket