Photobucket

Tämän päivän teksti on kirjoitettu kahdessa osassa eli ensin aamulla syvän tuohtumuksen vallassa ja myöhemmin illalla hieman leppyneinä. Ensin siis aamuun:

Niin tässä nyt sitten kävi, että kuulumme siihen minimaalisen pieneen photobucketin käyttäjäkuntaan, jonka palveluun varastoimat kuvat ovat näillä näkymin joutuneet ikuiseen kadotukseen vai oliko se nyt niin, että kadonneet bittitaivaaseen. Olemme täysin tietoisia siitä, että ilmainen kuvapalvelu ei ole missään vastuussa toiminnastaan, mutta silti tuntuu kurjalta. Otimme yhteyttä ihan ulkomaankielellä kysyäksemme, onko edes häviävänpientä mahdollisuutta saada vanhoja kuvia näkyviin, mutta vastaus oli tyly: palvelun päivittäminen saattoi viedä muutaman kuvan, mutta ainahan voimme avata uuden kuvatilin. Se kun on ilmaista.

Miksi sitä kuuluu aina siihen vähemmistöön, jolle tapahtuu tyhmiä juttuja? Olisi paljon mukavampaa olla loton jättipotin voittaja kuin se henkilö, jonka kohdalla ruokalassa loppuu perunasose. Joskus epäilemme ihan oikeasti, että toiset meistä keräävät ympärilleen epäonnea. Viime päivinä nimenomaan me olemme olleet ne "toiset".

Ensin siis katosivat blogimme kuvat. Niiden luvattiin ilmestyvän takaisin eilen illalla. Eipä näkynyt. Aikaisemmin päivällä menimme kirjastoon hakemaan varaamaamme kirjaa. Ei löytynyt. Sepä oli epähuomiossa annettu listalla seuraavalle, koska joku oli tehnyt varauskirjaan epäselvän merkinnän, joka oli tulkittu peruutukseksi. Ystävällinen kirjastotoimenhaltija halusi kuitenkin varausmaksun, mutta kieltäydyimme maksamasta ennen kuin opus on hallussamme. Sen jälkeen menimme kauppaan havaitaksemme, että se ainoa tärkeä hankinta eli Ingmanin metsämarjajogurtti oli jälleen kerran loppu.  Kylmäkaapissa nökötti tyhjä sininen laatikko kuin ilkkuen, että siitäs sait.

Emme ole ihan varmoja, miten tästä murheen alhosta noustaan. Paitsi että opettelemme käyttämään jotain muuta kuvapalvelua kuin epävarmaa, keskeneräistä ja välinpitämätöntä photobucketia. Tosin emme nyt ihan lähipäivinä ehdi, joten täytyy keksiä joku muu ratkaisu, jolla saamme edes tästä eteenpäin kuvamme näkyviin. On aika ankeaa pitää muotiblogia, jos kaikki asiat täytyy salallisesti selittää kuvien puuttumisen takia.

Ja illalla saimme aikaan tämän:

Kuvat eivät ole palautuneet vanhoihin blogeihimme, mutta kokeilemme, josko uudet otokset näkyisivät. Herra Jim Goss on useaan otteeseen pahoitellut sitä, että he ovat kuvapalvelunsa päivittämisen yhteydessä kadottaneet kuvamme. Me pidämme toimintaansa selkeänä syrjintänä: kyseessä on muotiblogiamme vastaan tehty poliittis-emotionaalinen attentaatti, jonka tarkoituksena on saada meidät lopettamaan ehkä maailman ainoa noin 43 cm mittaisille tarkoitettu sivusto. Emme taivu emmekä taitu, vaan jatkamme entistä ponnekkaammin.

Varmemman vakuudeksi laitoimme tänään kuvan, jossa havainnollisesti esitämme, mitä pitää pukea päälle, jos haluaa sointua tyylitapettien ja kuviollisten tuolinpäällisten sekaan. Meillä molemmilla on röyhelötunika ja tiukkikset. Kannattaa huomata, että Purjolla on lahkeensuussa laskosröyhelökaitale eli viimeistely on ulottunut jokaiseen yksityiskohtaan asti.