Photobucket

Meillä oli joku asia, jonka olisimme halunneet jakaa kanssanne. Valitettavasti unohdimme sen. Yritimme muistella, mihin se liittyi eli onko sillä jotain tekemistä talven kanssa (alkamassa tällä viikolla) vai itsenäisyyspäivän (ylihuomenna, onkohan meillä edes mekkoja?) vai liittyiköhän se jotenkin ostoskeluun, jota harrastimme eilen.

Kävimme varmaan ensimmäisen kerran tänä vuonna lauantaina kaupassa. Olimme varautuneet ihan hurjastuttaviin ruuhkiin ja täysiin liikkeisiin, taisteluun parkkipaikoista ja kinasteluun kassajonoissa. Ja vielä mitä - lähikaupungin keskustaa olisi puoliltapäivin voinut kutsua melkein autioksi. Sen sijaan läheisen uuden kauppakeskuksen tienoilla oli jälleen kerran massiivisia ruuhkia. Siinäpä se: kahden tunnin pysäköinti keskustassa lähellä toria maksaa lähes kuusi euroa, sama aika kauppakeskuksessa kustantaa tasan nolla euroa. Eipä ole tosiostoksille lähtevällä autoilijalla tarvetta pitkään miettiä, kumpi vaihtoehto on kukkarolle edullisempi.

Vaikka väkeä oli vähän, onnistuivat näppärimmät silti tukkimaan niin katuja kuin kauppojen käytäviäkin. Erityisen suositulta vaikuttivat sukupolvien yhteiset ostosmatkat, joissa äiti (20v), isoäiti (40v), isoäidin äiti (60v) ja vaunukansalainen (ikä epämääräinen) kuljeskelivat rivissä eli rinnakkain rupatellen mukavia. Vaunuja lykki ihan joka kerta se isoäiti, joka kulki keskellä mahdollisimman hitaasti aivan kuin peläten, että pyörä irtoaa tai kuomu painuu kasaan. Ohi ei päässyt oikealta eikä vasemmalta, vaikka miten olisi korkoja kopisutellut. Suojatiellä moinen yhdistelmä vielä hajaantui sen verran, että vastaantulijatkin joutuivat väistelemään.

Ostoksissa kävimme kirjakaupassa, jossa kanta-asiakkaat saivat alennusta. Puodissa oli selkeästi kerrottu, miten hankkiutua kanta-asiakkaaksi, jotta asia ei tulisi uutisena kassajonossa pankkikorttia ojennettaessa. Silti jono piteni ja laajeni, kun maksuhetkellä päätettiinkin haluta se alennus. Miksi, oi miksi ei voida lukea julisteista kissankokoisia kirjaimia, joilla ohjeistettiin jo ennen maksua hoitamaan kyseinen asia? Ehkä meidän pitäisi laatia säännöt myös kirjakauppakäyttäytymiselle tai peräti kaupungissa liikkumiselle muutama päivä sitten kirjoittamamme postitoimipaikkaohjeistuksen oheen.

Vaatteina meillä on haalarit. Ilman huppua nämä olisivat supermuodikkaita, ja ehkä sama pätee myös tähän hupulliseen malliin. Purjon haalari on ontelotrikoota eli mukavan lämmintä, Pirjolla on ihan tavallista collegekangasta. Tavoillemme uskollisina halusimme näihin aplikaatiot, sillä jostain syystä vierastamme yksivärisiä ja merkittömiä asuja.